Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto ja Taiteen edistämiskeskuksen
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimipiste järjestivät vuonna 2014
kirjoitus- ja valokuvauskilpailun, joiden molempien teemana oli runo.
Kirjoituskilpailun sato oli runsas ja tuomariston tehtävä haastava. Kisassa palkittujen valintaan tuomaristo kuitenkin päätyi yksimielisesti. Raadin sanoin: ”Kiitettävää tuomariston mielestä oli itseilmaisun ilo runoissa. Monesti mietittiin omaa elämää runon muodossa.”
Kirjoituskilpailun voitti Veera Vartiainen runollaan anthem. Tätä runoa voi sekä lukea että katsoa, sillä runo on myös kuin kuva. Runon alku kuuluu näin:
joku oli jättänyt viemärinkannelle puukon,
kuin murha-aseen ja sen varsi oli punainen, punaista muovia
lupiineja kaikkialla, vaaleanpunainen auringonlasku ja ääriviivat pehmeitä, edessä istuva mies kuin francis baconin omakuva, lämmin rujo pehmeä, sinappinenkin ehkä
ilmassa tuoksui junan vessa, uudet linja-autot, mistä saa inspiroitua,…
Kirjoituskilpailun tulokset löydät tästä: Kirjoituskilpailu 2014, tulokset (pdf)
Lue koko voittajaruno sekä muut kisan parhaat runot: Kirjoituskilpailu 2014, parhaat runot (pdf)
Kuva kuin runo -teema tuotti valokuvauskilpailuun upeita otoksia eri puolilta Suomea. Kilpailun raati luonnehti kuvia seuraavasti: ”Tulokset kertovat, että valon kielessä on sanat niin arjen ilmiölle kuin omille tunteille. Kamerat runoilivat kiinnostavasti luonnossa, kesän tapahtumissa ja mielikuvan maailmassa. Visuaaliset runot löytävät valon poluilta vaikuttavan tyylilajikirjon.”
Valokuvauskilpailun voitti Ahti Kannisto utuisen hehkuvalla kuvallaan Auringon kultaama.
Valokuvauskisan tulokset löytyvät tästä: Valokuvauskilpailu 2014, tulokset (pdf)
Katso kisan parhaat kuvat albumista: Valokuvauskilpailu 2014, parhaat kuvat
Kilpailujen raadit onnittelevat voittajia ja kiittävät kaikkia osallistujia.
Vuoden 2015 kilpailujen teemat julkaistaan kesäyliopiston nettisivuilla keväällä 2015.
torstai 4. joulukuuta 2014
tiistai 28. lokakuuta 2014
Lasten kesä!
Kesäyliopiston Kuusamon ja Oulun toimipaikat järjestivät kesäkuun 2014 alussa monenmoista hauskaa lapsille Lasten kesäyliopiston merkeissä. Innokkaat osallistujat olivat 7–12-vuotiaita tyttöjä ja poikia.
Manga-sarjakuva ja ihminen -työpajassa tutustuttiin ihmisen anatomiaan japanilaisten manga-sarjakuvien kautta. Lapset oppivat, miten ihmisistä saa piirrettyä erilaisia ja mitä kaikkea ihmisen voi piirtää tekemään.
Lisää kuvia kuvagalleriassa:
http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/lasten-kesayliopisto-2014_manga-sarjakuva/
Taikurityöpaja johdatteli lapset taikatemppujen ja taikureiden maailmaan. Työpajassa nähtiin ja opittiin tekemään taikatemppuja numeroilla, arpakuutioilla, paperilla ja saksilla. Työpajassa jokainen sai olla taikuri!

Lisää kuvia kuvagalleriassa:
http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/lasten-kesayliopisto-2014_taikurityopaja/
Digitaalisen valokuvauksen työpaja opetti kertomaan tarinoita maailmasta, itsestä ja muista valokuvan avulla. Lapset rakentelivat tarinoita sommittelemalla, korostamalla, piilottamalla ja rytmittämällä erilaisia kuvakokonaisuuksia. Kameran edessä myös leikittiin erilaisissa rooleissa.
Lisää kuvia kuvagalleriassa:
http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/lasten-kesayliopisto-2014_digikuvauskurssi/
Tehdään oma tietokonepeli! -työpajassa lapset opettelivat tekemään omia tietokonepelejä aivan itse. Pelien ohjelmointi oli helppoa, hauskaa ja innostavaa.
Lisää kuvia kuvagalleriassa:
http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/lasten-kesayliopisto-2014_pelityopaja/
Lasten antaman palautteen perusteella työpajat olivat hauskoja ja niissä viihdyttiin. Myös välipala maistui tekemisen lomassa. Kesän 2015 työpajoista tiedotetaan kesäyliopiston nettisivuilla keväällä 2015.
Manga-sarjakuva ja ihminen -työpajassa tutustuttiin ihmisen anatomiaan japanilaisten manga-sarjakuvien kautta. Lapset oppivat, miten ihmisistä saa piirrettyä erilaisia ja mitä kaikkea ihmisen voi piirtää tekemään.
Lisää kuvia kuvagalleriassa:
http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/lasten-kesayliopisto-2014_manga-sarjakuva/
Taikurityöpaja johdatteli lapset taikatemppujen ja taikureiden maailmaan. Työpajassa nähtiin ja opittiin tekemään taikatemppuja numeroilla, arpakuutioilla, paperilla ja saksilla. Työpajassa jokainen sai olla taikuri!

Lisää kuvia kuvagalleriassa:
http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/lasten-kesayliopisto-2014_taikurityopaja/
Digitaalisen valokuvauksen työpaja opetti kertomaan tarinoita maailmasta, itsestä ja muista valokuvan avulla. Lapset rakentelivat tarinoita sommittelemalla, korostamalla, piilottamalla ja rytmittämällä erilaisia kuvakokonaisuuksia. Kameran edessä myös leikittiin erilaisissa rooleissa.
Lisää kuvia kuvagalleriassa:
http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/lasten-kesayliopisto-2014_digikuvauskurssi/
Tehdään oma tietokonepeli! -työpajassa lapset opettelivat tekemään omia tietokonepelejä aivan itse. Pelien ohjelmointi oli helppoa, hauskaa ja innostavaa.
Lisää kuvia kuvagalleriassa:
http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/lasten-kesayliopisto-2014_pelityopaja/
Lasten antaman palautteen perusteella työpajat olivat hauskoja ja niissä viihdyttiin. Myös välipala maistui tekemisen lomassa. Kesän 2015 työpajoista tiedotetaan kesäyliopiston nettisivuilla keväällä 2015.
Tervetuloa mukaan ensi kesänä!
perjantai 9. toukokuuta 2014
Muistot näkyviksi
Kello lähentelee iltapäivä viittä ja sisään astelee tuttuja
kasvoja. Ikääntyvien yliopisto on kohtaamispaikka, jossa vuodesta toiseen tutut
kasvot ilahduttavat järjestäjiä läsnäolollaan. Luentojen aiheet saavat
liikkeelle muutamia uusiakin, mutta aina paikalla saapuvat vakiokävijät.
Kohtaamisia ja luentoja odotetaan uuden lukuvuoden alkaessa. Kevään luentosarja
Muistot näkyväksi on saanut jo aiemminkin keskustelevat ikäihmiset kertomaan omia
tarinoitaan - tarinoita lapsuudesta, tarinoita kotikaupungista, tarinoita
paikallisista ihmisistä. Osallistujat kantavat mukanaan pitkää historiaa ja
mielenkiintoisia tarinoita.
Teija Jokipii kertoi omalla luennollaan terapeuttisesta
kirjoittamisesta, jossa tärkeintä ei ole muoto vaan sisältö. Teija kuvasi
kirjoittamista tavaksi ajatella, tulla nähdyksi, tulla kuulluksi ja tulla
rakastetuksi. Luento nostatti osallistujissa toiveen kirjoituskurssien
järjestämisestä. Erityisesti elämänkertojen kirjoittaminen kiinnostaa
ikäihmisiä joilla on monia tarinoita kerrottavana. Monet kokivat, että tärkeitä
tarinoita mm. evakkoajalta jää kertomatta ja kirjaamatta.
Kulttuurineuvos Tuure Holopainen aloittaa ja päättää kevään viimeisen illan tarinalla. Luennoitsija päättää luentonsa sanoihin ”Minun maailmassani myös tämä luento on tarina, minun tarinani jonka olen kertonut teille. Toivon, että tämä tarina kirvoittaa teitä kertomaan omia tarinoita.” Luennon innostamana vanhat tarinat nousivatkin kuulijoiden lapsuudesta esiin. Keskustelussa nousi esille miten suvun perinnettä siirrettiin tarinoiden mukana. Tarinat olivat tapoja viettää iltaa, kun ei vielä ollut sähköjä. Tarinat myös muuttavat muotoaan ajan saatossa. Pitkään suvussa kulkenut tarina saattaa olla ajan myötä vaikeasti tunnistettavissa ja siitä saattaa olla useita versioita, kun tarinan kertojia on matkan varrella useita.
Ikääntyvien yliopiston luennot ovat päättyneet tältä keväältä, mutta toivottavasti tapaamme syksyllä 2014 jolloin jatkamme samalla Muistot näkyviksi -teemalla. Ikääntyvien yliopiston luentoja järjestetään Oulussa, Raahessa, Ylivieskassa ja Kuusamossa. Mikäli kiinnostuit niin seuraa ilmoittelua kotisivuillamme http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/ikaantyvien_yliopisto_ja_senioritoiminta/. Mukavaa kesää ”ikisläisiltä” ja tapaamisiin syksyllä!
Kevään luennot alkoivat ilosta. Marjaana Kössön johdolla
ensimmäisellä luennolla päästiin pohtimaan mitkä asiat tuottavat iloa.
Puheensorina täytti tilan, toisilleen entuudestaan tutut ja tuntemattomat
kertoivat itselleen tärkeitä ja iloa tuottavia asioita. Ylivieskassa Marjaana oli
liikkeellä 19.2., jossa hän törmäsi melkoiseen sattumaan. Seuraavassa on Marjaanan
sanoin tarina mitä tapahtui luennolla: "Olen
vuosien ajan kerännyt luentojani varten kalevasta syntymäpäiväkirjoituksia yms
juttuja. Niiden joukossa oli 93-vuotiaan Jaakko Savolan haastattelu. Hänen
ennakkoluuloton ja periksiantamaton 'omakuntoutus' eli akupunktion opettelu ja
päivittäinen liikunta puhuttelivat minua. Että korkeassa iässä ja vielä mies!
Olen kertonut Jaakon tarinaa myös työikäisten luennoilla. Hän on ollut yksi
niistä tervaskannoista, jota fanitan ja jota olen tarjonnut nykypolville
esimerkiksi. Kerroin Jaakon tarinan myös Ikis-luennolla Ylivieskassa 19.2.14.
Ilo ja yllätys oli suuri, kun tarinan jälkeen takarivistä nousee käsi. Annoin
pyytäjälle puheenvuoron. Mies nousee penkistään seisomaan ja sanoo: Minä olen
tuo Jaakko Savola. Kiitin häntä. ja kerroin, mitä olin hänen tarinallaan
tehnyt. Luennolle osallistuneet innostuivat kyselemään Jaakolta hoitovinkkejä
ja akupunktiosta olisi riittänyt varmasti juttua yömyöhään. Vaimo kuiskasi
minulle, että kohta tulee täyteen 97 vuotta. Luennon päätyttyä otimme muistoksi
kuvan. Arvaatte varmaan, että ihastus oli suuri, kun viikon päästä Kuusamon luennolla
kerroin Ylivieskan tapahtumista! " Ilolla voimme todeta, että maailma
osoittautuu välillä todella pieneksi.
Kuvat kirvoittavat osallistujat kertomaan tarinoita. TtM
Elisa Nordström kertoo kuulijoille valokuvallisesta työskentelystä jokaisen
arjessa. Paikallinen aktiivisuus ja innostus valokuvaukseen nousivat Kuusamossa
vahvasti esille. Kuulijakunnassa oli mukana paljon kuvaamisen parissa olleita,
esimerkiksi kahtena vuonna peräkkäin (2012 ja 2013)vuoden lehtikuvaajan
palkinnon voittaneen Meeri Koutaniemen äiti. Kuvaaminen ei ole vain tyttären
ammatti vaan koko perheen yhteinen harrastus. Paula Koutaniemi kertoi, että
heidän perheessään jokaisella on erilaiset itselleen merkitykselliset mielenkiinnon
kohteet kuvaamisessa. Osallistujista Taimi Pitkänen (o.s. Pätsi) on kuvannut
ahkerasti kotikylänsä Penttilänvaaran ja naapurikylien elämää http://www.kirjastovirma.net/kuva-arkisto/kokoelmat/431?sivu=16. Kuvamuistot mm. evakosta paluuajan kuvat
hävitettyyn ja poltettuun Kuusamoon herättivät kuulijoissa kipeitäkin muistoja,
jotka haluttiin jakaa muiden kanssa. Osallistujat kertoivat luennoitsijalle
aktiivisten harrastajien perustamasta Facebook-ryhmästä Vanhaa Kuusamoa, johon
on kerätty vanhoja Kuusamossa otettuja kuvia. Ryhmää luennolle osallistuneet
pitävät kulttuurihistoriallisesti merkittävänä tekona. Sivuihin alkuun
vastahakoisesti suhtautunutkin on hiljalleen myöntynyt vanhojen kuvien
julkaisemiseen, koska kokemus niiden herättämästä keskustelusta ryhmässä
ulkomaita myöten on lisännyt ymmärrystä kuvien jakamisen merkityksestä.
Kulttuurineuvos Tuure Holopainen aloittaa ja päättää kevään viimeisen illan tarinalla. Luennoitsija päättää luentonsa sanoihin ”Minun maailmassani myös tämä luento on tarina, minun tarinani jonka olen kertonut teille. Toivon, että tämä tarina kirvoittaa teitä kertomaan omia tarinoita.” Luennon innostamana vanhat tarinat nousivatkin kuulijoiden lapsuudesta esiin. Keskustelussa nousi esille miten suvun perinnettä siirrettiin tarinoiden mukana. Tarinat olivat tapoja viettää iltaa, kun ei vielä ollut sähköjä. Tarinat myös muuttavat muotoaan ajan saatossa. Pitkään suvussa kulkenut tarina saattaa olla ajan myötä vaikeasti tunnistettavissa ja siitä saattaa olla useita versioita, kun tarinan kertojia on matkan varrella useita.
Ikääntyvien yliopiston luennot ovat päättyneet tältä keväältä, mutta toivottavasti tapaamme syksyllä 2014 jolloin jatkamme samalla Muistot näkyviksi -teemalla. Ikääntyvien yliopiston luentoja järjestetään Oulussa, Raahessa, Ylivieskassa ja Kuusamossa. Mikäli kiinnostuit niin seuraa ilmoittelua kotisivuillamme http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/ikaantyvien_yliopisto_ja_senioritoiminta/. Mukavaa kesää ”ikisläisiltä” ja tapaamisiin syksyllä!
keskiviikko 9. huhtikuuta 2014
Mielihyvää selälle
Selkäystävällinen pilatesharjoittelu

Kesäyliopiston Oulun toimipaikka järjesti Selkäystävällinen pilatesharjoittelu -koulutuksen 4.4.14. Koulutukseen osallistui 17 kuntoutusalan ammattilaista. Haastateltavana kurssin kouluttaja, THM, ft, pilatesohjaaja Annika Taulaniemi UKK-instituutista.
Mitä on selkäystävällinen pilatesharjoittelu?
- pitää selkä stabiilina harjoittelun aikana ja käyttää hengitystä apuna tukemaan selän asentoa
- harjoitella myös pystyasennossa liikkeitä, joissa vältetään selän voimakasta pyöristämistä
- välttää selälle haitallista lanneselän alueen kiertoaharjoittaa kaikissa liikkeissä tietoisuutta omasta kehosta ja sen asennon hallinta
- huolehtia normaalista liikkuvuudesta vartalossa ja raajoissa.
Miten selkäystävällinen pilatesharjoittelu eroaa muusta pilatesharjoittelusta?
- Selkäystävällinen pilatesharjoittelu on sovellettua pilatesharjoitusta. Siinä huomioidaan, että harjoitteet eivät kuormita liikaa selän rakenteita, mutta samalla lihasten aktiivisuus on suuri. Harjoituksia tehdään myös pystyasennossa. Hengityksen antama tuki on tärkeää, sillä hengityksen aikaan saama vatsaontelon sisäinen paine tukee selkärankaa harjoittelun aikana.
Kenelle selkäystävällinen pilatesharjoittelu sopii?
- Harjoittelussa on huomioitava yksilön sekä fyysinen että psyykkinen puoli, sillä kaikki eivät jaksa keskittyä oman hengityksen tahdissa tehtyyn harjoitteluun. Jos ei pidä tämän tyyppisestä harjoittelusta, ei jaksa harjoitella. Harjoitteet eivät sovellu aivan akuutissa selkäkivussa, mutta ovat hyviä pahimman vaiheen mentyä ohi, vaikka kipua vielä vähän olisikin. Liikkeet on suunniteltu siten, että ne eivät kuormita liikaa kipeää kohtaa. Jos selässä on esim. tapaturman tms. aiheuttamia muutoksia, on mietittävä erikseen, miten harjoittelua voidaan soveltaa.
Kuka voi ohjata pilatesharjoittelua?
- Suomessa pilatesharjoittelua saa ohjata kuka vain, sillä se ei ole nimikesuojattua toimintaa. Ohjaajalta tulisi kuitenkin edellyttää riittävää ihmisen anatomian ja fysiologian sekä terveyden ja sairauden tuntemusta.
Millaista on toimia kouluttajana tällaisella kurssilla?
- Olen tykännyt. Yleensä tulee motivoituneita ja eri näkökulmista asiaa tarkastelevia osallistujia. Homogeenisen ryhmän kanssa yhteinen kieli löytyy helpommin. Hyvin erilaisesta taustasta tuleva ryhmä on haasteellisempi kouluttajalle. Eri pilateskoulukunnat vaikuttavat siihen, miten selkäystävällinen pilatesharjoittelu otetaan vastaan. ” Follow evidence, not Gurus.”
Osallistujien kommentteja kurssista
Todella hyvä ja antoisa päivä. Tuttuakin asiaa ja mielenkiintoista uutta.
Antia olisi tosin riittänyt toisellekin päivällä. Olisi ollut ihana, jos aikaa
olisi ollut tehdä harjoituksia käytännössä enemmänkin, koska oivallus oman
kokemuksen kautta on ainakin minulle antoisin.
Erittäin antoisa kurssin sisältö, hyvä perusrunko, hyvä kouluttaja!
Hyvä ja mielenkiintoinen kurssi. Käytännön harjoitukset tuovat mukavan
lisän koulutuspäivään ettei ole pelkkää istumista ja kuuntelemista.
Kurssin vetäjä oli loistava ja koko kurssi oli erittäin hyvä. Olin
tyytyväinen selkäystävällinen pilates -koulutukseen. Se oli erittäin
monipuolinen.
maanantai 24. maaliskuuta 2014
Neuropsykiatrinen valmentaja tukee ongelmatilanteissa ja auttaa löytämään vahvuuksia
Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Kuusamon toimipaikka
järjesti Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen / ADHD -valmentajakoulutuksen 20 op
8.10.2013–14.3.2014. Oulun toimipaikassa vastaava koulutus järjestettiin 14.3.–22.11.2013.
Koulutuksen pääkouluttajana ja johtajana toimii VTM, sosiaalipsykologi,
erikoissairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen valmentaja ja työnohjaaja,
psykoterapeutti Leena Mannström-Mäkelä.
Kuusamossa koulutukseen osallistui 20 henkeä. Kaikki osallistuneet suorittivat
koulutuksen hyväksytysti ja saivat 14.3.2014 pätevyyden käyttää
neuropsykiatrinen valmentaja -nimikettä.
Ratkaisukeskeisyys on käytännön strategia, joka antaa
välineitä toimia ongelmatilanteissa ja kehittämistyössä. Kyse ei ole omien
ratkaisujen tarjoamisesta keskustelukumppanille, vaan keskustelukumppanin omien
vahvuuksien, tavoitteiden ja näkökulmien hakemisesta. Kaikki asiat eivät aina ole ratkaistavissa.
Aina on kuitenkin löydettävissä tavoitteita, päämääriä sekä voimavaroja, joilla
voi päästä hankaluuksista eteenpäin tai kestää niitä paremmin.
”Koulutus on avannut
ammatillisesti ihan uuden maailman. Koulutuksen aikana olen hypännyt syvälle,
mutta en alas vaan ylös. Kiinnostus tematiikkaan on kasvanut.”
Koulutuksesta sai monipuolisen tietopaketin, joka sisälsi konkreettisia keinoja ja välineitä käytännön haastaviin työtilanteisiin. Opetuksen rakenne oli osallistujien mielestä hyvin mietitty. Opinnot koostuvat viidestä lähiopetusjaksosta ja niiden välillä tehtävistä itsenäisistä tehtävistä kuten kirjareflektioista ja ryhmätehtävistä. Koulutukseen sisältyvä kirjallisuus tuki oppimista.
”Kokonaisuus hyvin koottu.”
”Asiat sitoivat hyvin toisiaan.”
”Välitehtävät ovat pitäneet rattaat pyörimässä, eikä ole asiat unohtuneet.”
”Kirjareflektio sai ajattelemaan enemmän ja toi selkeyttä prosessiin.”
”Sopiva tahti, toistot koulutuksessa ovat auttaneet sisäistämään.”
”Opettajalla hyvä opetustyyli –myönteisyys ja sallivuus.”
”Opettaja ollut erittäin innostava, mikä on vaikuttanut positiivisesti omaan oppimiseen.”
Ammatillisen osaamisen lisäksi koulutus on ollut
osallistujille henkilökohtaisesti merkittävä ja se on saanut pohtimaan
ratkaisukeskeisyyttä välineenä myös omassa työyhteisössä.
”Tosi yllättynyt mitä
ratkaisukeskeisyys ja elementit ovat tuoneet, voimaannuttaneet ja lisänneet
jaksamista omassa työssä.”
”Itselle henkisen kasvun työpaketti.”
”Työpaikatkin pitää kuntouttaa eikä vain asiakkaita.”

Innostunut ja aktiivinen ryhmä teki lähtemättömän vaikutuksen kouluttajaan: ”Ryhmä oli innostunut ja aktiivinen. Työt tehtiin tunnollisesti ja kaikki lähtivät reippaasti kokeilemaan ja tekemään. Tasapainoista ryhmää hän kuvasi joukkosieluksi, joka aloitti yhtä aikaa oli kyse sitten työskentelystä tai ruokailuun lähtemisestä. Kukaan ei ottanut johtajan roolia vaan yhdessä tekeminen oli tapa toimia koulutuksen aikana. Ryhmässä jokainen on saanut olla oma itsensä, jolla on merkittävä rooli koulutuksessa. Jokainen oppii paremmin, kun on rento oma itsensä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, jossain taas tavataan!”
Koulutukseen osallistuneet saivat perustiedot
neuropsykiatrisista häiriöistä ADHD:sta, autisminkirjon oireyhtymistä ja
Tourettesta. Toisille koulutuksen sisältö oli jo entuudestaan tuttua ja
toisille koulutuksessa oli paljon uutta. Lähtötasosta huolimatta koulutuksen
koettiin antaneen paljon uutta omaan arjen työhön.
Koulutuksesta sai monipuolisen tietopaketin, joka sisälsi konkreettisia keinoja ja välineitä käytännön haastaviin työtilanteisiin. Opetuksen rakenne oli osallistujien mielestä hyvin mietitty. Opinnot koostuvat viidestä lähiopetusjaksosta ja niiden välillä tehtävistä itsenäisistä tehtävistä kuten kirjareflektioista ja ryhmätehtävistä. Koulutukseen sisältyvä kirjallisuus tuki oppimista.
”Kokonaisuus hyvin koottu.”
”Asiat sitoivat hyvin toisiaan.”
”Välitehtävät ovat pitäneet rattaat pyörimässä, eikä ole asiat unohtuneet.”
”Kirjareflektio sai ajattelemaan enemmän ja toi selkeyttä prosessiin.”
Tunnolliset opiskelijat työssään
Koulutukseen sisältyneet asiantuntijaluennoitsijat ja
kokemusasiantuntija täydensivät oppimista.
”Opin eniten caseista
ja vierailijoista.””Havainnollistavat
case-esimerkit ovat avanneet paljon.”
Osallistujien kokemukset kirjallisten tehtävien määrästä poikkesivat
jonkin verran toisistaan. Kun toinen olisi tehnyt kirjallisia tehtäviä
enemmänkin, niin toisella ei olisi arjen työn rinnalla ollut mahdollisuutta
tehdä enempää tehtäviä. Olemme oppijoina erilaisia. Toinen oppii kuuntelemalla
ja toinen kirjoittamalla, toinen haluaa osallistua keskusteluun ja toinen olla
tarkkailijan asemassa.
”Tehtäviä kaivannut
lisää, koska ei välttämättä ryhmässä tuo esille asioita joita kirjallisesti
olisi ehkä tuonut enemmän.”
Opetuksen tahti ja opettajan tapa opettaa saivat kiitosta.
Opettajan omaa ruohonjuuritason kokemusta pidettiin vahvuutena, joka toi
opetukseen ihan oman sävyn.
”Luentotyyli on ollut
aikuisille sopiva. Kun opettaja on syyllistynyt tekemään samoja asioita, niin
siitä tulee tietynlainen soundi opetukseen.””Sopiva tahti, toistot koulutuksessa ovat auttaneet sisäistämään.”
”Opettajalla hyvä opetustyyli –myönteisyys ja sallivuus.”
”Opettaja ollut erittäin innostava, mikä on vaikuttanut positiivisesti omaan oppimiseen.”
Puolen vuoden aikana kertyi mapillinen materiaalia, joihin palata tarvittaessa.
Koulutus syvensi osallistujien ohjaus- ja valmentamisen
taitoja ratkaisukeskeisen lähestymistavan viitekehyksessä. Saamillaan
perustiedoilla valmistuneet voivat toimia voimaannuttavan työskentelyn
menetelmin erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Koulutus
on vahvistanut ammatillista osaamista ja antanut varmuutta toimia
neuropsykiatristen valmennettavien kanssa. Valtaosa opiskelijoista pystyi
hyödyntämään oppimaansa heti arjen työssään.
”Opintojen
yhdistyminen omaan työhön tukenut oppimista.””Yllätti
positiivisesti sisällöllään. Se mitä on nähty, koettu ja kuultu on pystytty
viemään työhön.””Sai hyvän
työkalupakin työhön. Tulen hyödyntämään ja mielenkiinto aiheeseen jäi edelleen.””Asiakasnäkökulmasta
tehtävät on pystytty siirtämään suoraan sinne. Asiakkaatkin ovat pystyneet
ajattelemaan oman elämänkatsomuksensa kautta eikä vammansa kautta.”
Koulutuksesta sai lisäksi menetelmiä toimia voimavaroja sekä
yhteistyötä tukevalla tavalla myös moniammatillisissa tiimeissä sekä
verkostoissa. Moniammatillisuutta pääsi harjoittelemaan jo koulutuksen aikana,
koska osallistujajoukko oli hyvin moniammatillinen. Koko ryhmä koki lopulta
moniammatillisuuden voimavaraksi, vaikka alkuun moni mietti että oman
ammattialan ryhmä palvelisi oppimista paremmin.
”Ryhmäosioita alkuun
kritisoin, kun ammattialat olivat niin erilaisia. Mutta loppuvaiheessa
huomannut sen rikastuttavan vaikutuksen.””Moniammatillisuus
ollut tärkeää. Hienoa olla näin laaja-alaisessa ryhmässä mukana.””Vertaisryhmätyöskentely
tuonut paljon. Ihmettelee eri tavalla maailmaa kuin ennen koulutusta.””Yhdessä oppiminen
tärkeää ja muilta ryhmäläisiltä sai paljon.” ”Hyvä että kaikki osallistujat eivät ole
samalta kentältä.”
Ryhmätöillä
oli merkittävä rooli koulutuksessa
”Itselle henkisen kasvun työpaketti.”
”Työpaikatkin pitää kuntouttaa eikä vain asiakkaita.”
Innostunut ja aktiivinen ryhmä teki lähtemättömän vaikutuksen kouluttajaan: ”Ryhmä oli innostunut ja aktiivinen. Työt tehtiin tunnollisesti ja kaikki lähtivät reippaasti kokeilemaan ja tekemään. Tasapainoista ryhmää hän kuvasi joukkosieluksi, joka aloitti yhtä aikaa oli kyse sitten työskentelystä tai ruokailuun lähtemisestä. Kukaan ei ottanut johtajan roolia vaan yhdessä tekeminen oli tapa toimia koulutuksen aikana. Ryhmässä jokainen on saanut olla oma itsensä, jolla on merkittävä rooli koulutuksessa. Jokainen oppii paremmin, kun on rento oma itsensä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, jossain taas tavataan!”
maanantai 17. maaliskuuta 2014
Hiihtolomakuulumisia
Kesäyliopiston henkilökunta vietti hiihtolomaa kymppiviikolla. Tässä hieman hiihtolomakuulumisia toimipaikoista.

Perjantaina heti työpäivän päätyttyä hyppäsin junaan ja suuntasin Oulun kautta Kuusamoon hiihtoloman viettoon. Suunnitelmissa oli anopin viisikymppisten lisäksi yhdessäoloa perheeni kanssa. Loman kohokohta oli pilkkireissu isäni kanssa. Saaliiksi saatiin parikymmentä kalaa, mutta eipä niitä sinttejä vonkaleiksi voinut kehua. Oli ihanaa, kun Kuusamossa oli vielä lunta ja aurinkokin näyttäytyi hetken järven jäällä ollessamme.

Meillä oli rauhallinen lomaviikko. Teimme lasten kanssa yöretken olohuoneeseen ja yövyimme koko porukalla siskonpedissä ja herkuttelimme ja katsoimme yhdessä piirrettyjä - oli todella virkistävää tuonkin mittainen "retki". Tavaraa ainakin siirtyi yhtä paljon kuin naparetkelle ja takaisin päin lähteminen loppupakkaamisineen yhtä työllistävää ;o)

Maanantaina leivottiin oikein urakalla pullaa, jokainen oman muotoisensa. Lisäksi kävimme Oulussa ja tässä kuva Zeppelinin karusellista. Söimme Rossossa ja vietimme laatuaikaa. Pitihän tietenkin pakollinen ulkomaanmatka tehdä myös ja näin ollen kävimme Haaparannassa Ikeassa perjantaina.
Mukavan paljon mahtui yhteen lomaviikkoon pieniä iloisia yhteisiä hetkiä perheen kesken - ilman ruuhkia ja jonottamisia turistirysien keskellä. Nautinnollista ja rentouttavaa.
Nina, Ylivieska
Meidän perhe sai hiihtoloman aloituksen kunniaksi kaksi olympiamitalistia, kun herrat E ja O kävivät hiihtämässä, juoksemassa ja laskemassa mäkeä tuttavaperheen järjestämissä leikkimielisissä olympialaisissa. Urheilemisen jälkeen herkuteltiin perinteiseen kisatyyliin kuumalla mehulla, makkaralla ynnä muilla herkuilla. Tämä äiti palasi myös mielessään ”hieman” ajassa taakse päin omaan lapsuuteen, mistä muistona monet unohtumattomat hetket erilaisista tapahtumista. Täytyy pitää huoli, ettei jää ainoaksi kerraksi tämä omienkaan lasten osalta. Mukavissa merkeissä sujui loma ulkoillen ja tuttavia sekä sukulaisia tavaten. Sen verran riitti lomalla ohjelmaa ja vauhtia kahden pojanvesselin kanssa, että loman jälkeisenä maanantaina tulinkin töihin ”lepäämään”
Johanna, Kuusamo
Paras kaverini hiihtolomalla oli sarvikuono. Itsesäälissä kieriskellen yritin hätistää ikävää flunssaa koko loman ajan.
Sirpa K, Oulu
Vietettiin rentouttavaa kotilomaa. Käytiin elokuvissa, kaupungilla ostoksilla, uimassa ja nautittiin vain vapaapäivistä. Meillä kävi myös Kainuusta sukulaisia kylässä ja suloinen Riku-mäyräkoira.
Saara, Oulu
Vietin hiihtoloman perheeni kanssa Ylläksen lumisissa maisemissa. Äkäslompolon kylässä riitti tekemistä, vaikka sää ei ihan paras mahdollinen ollutkaan. Kun tunturissa tuulee, sen yleensä huomaa! Tein koiramme kanssa pitkiä kävely- ja lumikenkäretkiä Lapin luonnosta nauttien. Muu perhe uskaltautui joka päivä laskettelemaan melkoisen hernerokkasumun keskellä. Kotimatkalla vuodenaika vaihtui, kun lumikinokset muuttuivat paljaiksi tienpientareiksi.
Eija R, Oulu
Mahtavaa! Kerrankin Amerikan Oscarit jaetaan silloin, kun minä olen lomalla ja voin huoletta valvoa läpi yön! Pähkinöitäkin ostin niin, että varmasti riittävät. Vaan niinhän siinä kävi, että nukahdin ja pähkinöiden syönti siirtyi seuraavan päivän uusintoihin...
Hiihtolomasää Oulussa oli poikkeuksellisen lumeton, sateinen ja kovatuulinen. Loppuviikosta aurinko onneksi näyttäytyi ja tein valokuvauslenkin Nallikariin. Kovin olivat erilaiset maisemat kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.
Sateisen sään vuoksi aikaa riitti myös muihin harrastuksiin, kuten piipahdukseen rivitanssitunnilla, e-kirjan lukemiseen ja netti-tv:n katseluun.
Merja, Oulu

Perjantaina heti työpäivän päätyttyä hyppäsin junaan ja suuntasin Oulun kautta Kuusamoon hiihtoloman viettoon. Suunnitelmissa oli anopin viisikymppisten lisäksi yhdessäoloa perheeni kanssa. Loman kohokohta oli pilkkireissu isäni kanssa. Saaliiksi saatiin parikymmentä kalaa, mutta eipä niitä sinttejä vonkaleiksi voinut kehua. Oli ihanaa, kun Kuusamossa oli vielä lunta ja aurinkokin näyttäytyi hetken järven jäällä ollessamme.

Elisa, Ylivieska


Maanantaina leivottiin oikein urakalla pullaa, jokainen oman muotoisensa. Lisäksi kävimme Oulussa ja tässä kuva Zeppelinin karusellista. Söimme Rossossa ja vietimme laatuaikaa. Pitihän tietenkin pakollinen ulkomaanmatka tehdä myös ja näin ollen kävimme Haaparannassa Ikeassa perjantaina.
Mukavan paljon mahtui yhteen lomaviikkoon pieniä iloisia yhteisiä hetkiä perheen kesken - ilman ruuhkia ja jonottamisia turistirysien keskellä. Nautinnollista ja rentouttavaa.
Nina, Ylivieska
![]() |
Ketunjäljet hangella |
Johanna, Kuusamo
Paras kaverini hiihtolomalla oli sarvikuono. Itsesäälissä kieriskellen yritin hätistää ikävää flunssaa koko loman ajan.
Sirpa K, Oulu
Vietettiin rentouttavaa kotilomaa. Käytiin elokuvissa, kaupungilla ostoksilla, uimassa ja nautittiin vain vapaapäivistä. Meillä kävi myös Kainuusta sukulaisia kylässä ja suloinen Riku-mäyräkoira.
Saara, Oulu


Vietin hiihtoloman perheeni kanssa Ylläksen lumisissa maisemissa. Äkäslompolon kylässä riitti tekemistä, vaikka sää ei ihan paras mahdollinen ollutkaan. Kun tunturissa tuulee, sen yleensä huomaa! Tein koiramme kanssa pitkiä kävely- ja lumikenkäretkiä Lapin luonnosta nauttien. Muu perhe uskaltautui joka päivä laskettelemaan melkoisen hernerokkasumun keskellä. Kotimatkalla vuodenaika vaihtui, kun lumikinokset muuttuivat paljaiksi tienpientareiksi.
Eija R, Oulu
Mahtavaa! Kerrankin Amerikan Oscarit jaetaan silloin, kun minä olen lomalla ja voin huoletta valvoa läpi yön! Pähkinöitäkin ostin niin, että varmasti riittävät. Vaan niinhän siinä kävi, että nukahdin ja pähkinöiden syönti siirtyi seuraavan päivän uusintoihin...
Hiihtolomasää Oulussa oli poikkeuksellisen lumeton, sateinen ja kovatuulinen. Loppuviikosta aurinko onneksi näyttäytyi ja tein valokuvauslenkin Nallikariin. Kovin olivat erilaiset maisemat kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.
Sateisen sään vuoksi aikaa riitti myös muihin harrastuksiin, kuten piipahdukseen rivitanssitunnilla, e-kirjan lukemiseen ja netti-tv:n katseluun.

Merja, Oulu
torstai 27. helmikuuta 2014
Ilolla taidetta ja liikuntaa vanhustyöhön
Asiakkaiden toiveiden pohjalta syksyllä 2013 aloitettiin Kuusamon toimipaikassa
koulutusten sarja vanhustyön viriketoimintaan. Ava Nummisen johdolla saatiin marraskuun
koulutuksessa Musiikki ja muut kulttuurivälineet hoidossa ja kuntoutuksessa
ensikosketus kulttuurin hyödyntämiseen vanhustyössä. Helmikuussa jatkettiin
taiteen ja liikunnan parissa. Iloja voimaa taiteesta ja liikunnasta päivän
tavoitteena oli luova liittyminen taiteen ja liikunnan kautta. Aamukahvilla
vallitsi odottava ja jännittynyt tunnelma. Mitä koulutuspäivä tuo tullessaan?
ohuet vaneriset
maalauspohjat
hiertotelat
vesiliukoiset öljyvärit
guassivärit
silkkipaperi
hiertotelat
vesiliukoiset öljyvärit
guassivärit
silkkipaperi
Työpajan keskeisin oppi osallistujien mielestä oli, että ”taidetta voi käyttää
kuntouttavana muotona töissä”.
Päivä oli osallistujien lisäksi antoisa myös
kouluttajalle: "Oli hienoa huomata kuinka alkulämmittelyjen jälkeen
osallistujat heittäytyivät sisäiseen dialogiin taidetyöskentelyn äärellä,
rentoutuivat ja antoivat taidemateriaalin tehdä ajattelutyön. Tässä koettiin
spontaanisuuteen heittäytymistä, taito, jota tarvitaan myös muistityössä."
Iltapäivällä Maija Käyhty perehdytti osallistujia erilaisten menetelmien yhdistämiseen ja käyttämiseen liikunnallisen muistikuntoutuksen työpajassa. Maija iloitsi siitä, että osallistujat lähtivät iltapäivällä luovan liikunnan matkalle avoimin mielin. ”Meillä oli iloisen antoisa iltapäivä, ja saimme uusia ajatuksia monimuotoisen tekemisen mahdollisuuksista.”
Paikalla kävi myös paikallislehden toimittaja juuri
sopivasti osallistujien hyödyntäessä paikallislehteä liikunnallisen
kuntoutuksen välineenä. Lehteä lukiessa sillä voi myös venytellä ja tehdä
tasapainoharjoituksia.
Koillissanomien toimittaja sai seuraavan päivän lehteen
kiteytettyä oivallisesti kouluttajien ajatukset luovasta liittymisestä taiteen
ja liikunnan kautta. Iltapäivästä
osallistujille jäi erityisesti mieleen, että ”Liikkumiseen ei tarvitse olla erityisiä
välineitä.” ”Yksinkertaisellakin liikunnalla saa hyvän mielen.”
Usein koemme olevamme musikaalisesti tai taiteellisesti
lahjattomia ja arastelemme kulttuurin hyödyntämistä hoidossa ja kuntoutuksessa.
Jokaisella meillä on omat vahvuutemme. Kuinka usein muistamme hyödyntää niitä
työssämme, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Tämän osallistujat olivat selvästi
oivaltaneet päivän aikana
”Omien taitojen tuominen mukaan hoitotyöhön"
”Kaikki voivat tehdä taidetta.”
”Kukaan ei voi sanoa, ettei osaa.”
”Salliva ilmapiiri. ”Kaikki on oikein””
”Rohkeutta ja mielikuvitusta mukaan hoitotyöhön.”
”Kaikki käy, mikään ei ole väärin, luota intuitioon! ”
Osallistujat kiteyttivät hyvin palautteissaan päivän annin. Taiteella
todettiin olevan rauhoittava vaikutus. Jollekin oli taivas rajana luovuuden
käytössä ja toiselle mielikuvitus. ”Omien sisäisten tunteiden tarkastelua luovien
ilmaisumenetelmien kautta.” Ilo oli läsnä työskentelyssä koko päivän ”Hauska ja
rentouttava päivä!” Kun koulutuspäivän anti ja ilmapiiri on hyvä, niin monen
toive on että ”Aikaa olisi saanut olla enemmän.”
Kevään
aikana kesäyliopiston järjestämien vanhustyöhön suunnattujen ammatillisten
koulutusten kouluttajat ovat mukana Kuusamon kaupungin ja Kuusamo-opiston
yhteistyössä toteuttamassa seminaarisarjassa Mitä jokaisen tulisi tietää
vanhenemisesta! Näin paikkakunnalle tulevia asiantuntijoita pääsevät
ammattilaisten lisäksi kuulemaan myös kaupungin asukkaat. Perjantaina opistolle
saapui noin 60 henkeä kuulemaan Maija Käyhtyä muistin kuntouttamisesta. Maija
koki tunnelman lämminhenkisen vuorovaikutteiseksi tilaisuuteen osallistujien
kesken. Kuulijat keskustelivat avoimesti muistin ja liikunnan merkityksestä
ikäihmisille.
torstai 6. helmikuuta 2014
Matkalla mieli ja mahdollisuudet avartuvat
Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Kuusamon toimipaikka sijaitsee Kuusamo-opistolla samoissa tiloissa kansalaisopiston ja kansanopiston toiminnan kanssa. Viimeisen viikon aikana Kuusamo-opistolta on lähdetty kahdessa eri kokoonpanossa tutustumiskäynneille tavoitteena hakea ideoita ja solmia yhteistyösuhteita. Ruoho ei ole aina vihreämpää tai tähän aikaan vuodesta ehkä ennemminkin lumi ei ole aina valkeampaa aidan toisella puolella, mutta silloin tällöin kannattaa käydä vilkaisemassa, mitä sieltä löytyy. Suunnittelijan on aina pysyttävä ajan hermolla myös koulutuksia suunniteltaessa.
Luovuuteen kannustavalla ympäristöllä sekä opetustiloissa että henkilökunnan kahvihuoneessa saattaa olla merkittävä vaikutus suunnitteluun. Ympäristö vaikuttaa mielialaan sekä positiivisesti että negatiivisesti. Haaparannassa vierailimme ja yövyimme Svefissä (Sverigefinska folkhögskolan i Haparanda), jossa oli tilojen suunnittelussa kiinnitetty erityistä huomiota viihtyvyyteen tinkimättä kuitenkaan toimivuudesta. Tilat ovat hyvä esimerkki siitä, miten yhdistää uutta ja vanhaa kumpaakin kunnioittaen. Taiteen elämyksiä oli tarjolla heti pääovesta sisään astuessa ja jo tässä vaiheessa sai kuvan siitä, miten modernia taidetta voi hyödyntää vanhassa rakennuksessa.
Mielenkiintoiset ratkaisut jatkuivat parhaillaan remontin alla olevissa tiloissa. Koulutustiloissa oli käytetty tyylikkäitä, mutta akustiikan kannalta toimivia ratkaisuja käyttämättä monen mielestä niin rumia akustiikkalevyjä tilan katossa. Suunnittelijan työn näkökulmasta erityisesti jäi mieleen henkilökunnan tila. Kuusamossa on iloittu henkilökunnan kahvihuoneesta, joka valmistui elokuussa. Sillä on huomattu olevan suuri merkitys ideoinnissa ja nimenomaan ajatusten ja ideoiden vaihtamisessa. Kuusamon tilaan emme saa rakennettua ”lepoparvea”, mutta taiteen tuominen näkyvämmin esiin onnistuisi tiloissa, joissa taide on mukana päivittäisessä toiminnassa, muun muassa opistolla toimivan lasten ja nuorten kuvataidekoulun kautta.
Pienenä muutoksena Kuusamon tiloihin Ruotsista tuotiin tuliaisina henkilökunnan tilaan ilmoitustaulu, joka ideana varastettiin vierailukohteesta hyvänä tapana pistää ideat ylös silloin, kun ne päähän tulevat ja siellä, missä ne päähän tulevat. Tee- / kahvikupin ääressä mieli kirkastuu ja työkaverin kanssa idea usein kehittyy.
Kesäyliopisto on hyvä väylä matkalla yliopistoon. Kuusamo-opistolla on pitkät perinteet taiteen opinnoissa ja myös kesäyliopiston toimintaan pyritään Kuusamossa jo useita vuosia pyörineiden luontokuvauskurssien lisäksi lisäämään taiteen opetusta. Vierailu Lapin yliopiston Taiteiden tiedekuntaan antoi suunnittelijalle konkreettisen kuvan siitä, mitä siellä tehdään ja mitkä ovat Kuusamon mahdollisuudet toimia väylänä opiskelijoille matkalla esimerkiksi kuvataidekasvatuksen opintoihin.
Tutustumiskäynneillä tuli jälleen todistettua, että useampi osallistuja on aina yhtä parempi. Yksin tehdyt vierailut harvoin jatkuvat niin hyvin jatkokehittelyyn. Useamman saatua ideoita ja niitä yhdisteltäessä ideat päätyvät helpommin käytäntöön. Takana yli tuhat matkakilometriä, mutta vähintäänkin yhtä monta uutta ideaa takataskussa. Matkojen tuloksista tulee toivottavasti osa toimintaa. Tulevaisuudessa voit mahdollisesti tulla opiskelemaa Kuusamoon kuvataiteen tai valokuvauksen yliopistoarvosanoja ja majoittua Hannu Hautalan nimeä kantavassa huoneessa, joka on sisustettu kyseisen luontokuvaajan kuvilla.
Linkit vierailukohteisiin:
http://svefi.net/
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Taiteiden-tiedekunta
Luovuuteen kannustavalla ympäristöllä sekä opetustiloissa että henkilökunnan kahvihuoneessa saattaa olla merkittävä vaikutus suunnitteluun. Ympäristö vaikuttaa mielialaan sekä positiivisesti että negatiivisesti. Haaparannassa vierailimme ja yövyimme Svefissä (Sverigefinska folkhögskolan i Haparanda), jossa oli tilojen suunnittelussa kiinnitetty erityistä huomiota viihtyvyyteen tinkimättä kuitenkaan toimivuudesta. Tilat ovat hyvä esimerkki siitä, miten yhdistää uutta ja vanhaa kumpaakin kunnioittaen. Taiteen elämyksiä oli tarjolla heti pääovesta sisään astuessa ja jo tässä vaiheessa sai kuvan siitä, miten modernia taidetta voi hyödyntää vanhassa rakennuksessa.
![]() |
Päärakennuksen sisäänkäynti Kuva Kari Kantola |
Svefin päärakennus Kuva Eevaleena Isoviita |
Mielenkiintoiset ratkaisut jatkuivat parhaillaan remontin alla olevissa tiloissa. Koulutustiloissa oli käytetty tyylikkäitä, mutta akustiikan kannalta toimivia ratkaisuja käyttämättä monen mielestä niin rumia akustiikkalevyjä tilan katossa. Suunnittelijan työn näkökulmasta erityisesti jäi mieleen henkilökunnan tila. Kuusamossa on iloittu henkilökunnan kahvihuoneesta, joka valmistui elokuussa. Sillä on huomattu olevan suuri merkitys ideoinnissa ja nimenomaan ajatusten ja ideoiden vaihtamisessa. Kuusamon tilaan emme saa rakennettua ”lepoparvea”, mutta taiteen tuominen näkyvämmin esiin onnistuisi tiloissa, joissa taide on mukana päivittäisessä toiminnassa, muun muassa opistolla toimivan lasten ja nuorten kuvataidekoulun kautta.
Henkilökunnan kahvihuone Kuusamossa Kuva Eevaleena Isoviita |
![]() | |
Henkilökunnan kahvihuone Svefissä Kuva Eevaleena Isoviita |
![]() |
Lepoparvi Svefin kahvihuoneessa Kuva Eevaleena Isoviita |
Pienenä muutoksena Kuusamon tiloihin Ruotsista tuotiin tuliaisina henkilökunnan tilaan ilmoitustaulu, joka ideana varastettiin vierailukohteesta hyvänä tapana pistää ideat ylös silloin, kun ne päähän tulevat ja siellä, missä ne päähän tulevat. Tee- / kahvikupin ääressä mieli kirkastuu ja työkaverin kanssa idea usein kehittyy.
Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan opetustiloja Kuva Eevaleena Isoviita |
Kesäyliopisto on hyvä väylä matkalla yliopistoon. Kuusamo-opistolla on pitkät perinteet taiteen opinnoissa ja myös kesäyliopiston toimintaan pyritään Kuusamossa jo useita vuosia pyörineiden luontokuvauskurssien lisäksi lisäämään taiteen opetusta. Vierailu Lapin yliopiston Taiteiden tiedekuntaan antoi suunnittelijalle konkreettisen kuvan siitä, mitä siellä tehdään ja mitkä ovat Kuusamon mahdollisuudet toimia väylänä opiskelijoille matkalla esimerkiksi kuvataidekasvatuksen opintoihin.
Tutustumiskäynneillä tuli jälleen todistettua, että useampi osallistuja on aina yhtä parempi. Yksin tehdyt vierailut harvoin jatkuvat niin hyvin jatkokehittelyyn. Useamman saatua ideoita ja niitä yhdisteltäessä ideat päätyvät helpommin käytäntöön. Takana yli tuhat matkakilometriä, mutta vähintäänkin yhtä monta uutta ideaa takataskussa. Matkojen tuloksista tulee toivottavasti osa toimintaa. Tulevaisuudessa voit mahdollisesti tulla opiskelemaa Kuusamoon kuvataiteen tai valokuvauksen yliopistoarvosanoja ja majoittua Hannu Hautalan nimeä kantavassa huoneessa, joka on sisustettu kyseisen luontokuvaajan kuvilla.
Linkit vierailukohteisiin:
http://svefi.net/
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Taiteiden-tiedekunta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)