Muistot näkyviksi

Kello lähentelee iltapäivä viittä ja sisään astelee tuttuja kasvoja. Ikääntyvien yliopisto on kohtaamispaikka, jossa vuodesta toiseen tutut kasvot ilahduttavat järjestäjiä läsnäolollaan. Luentojen aiheet saavat liikkeelle muutamia uusiakin, mutta aina paikalla saapuvat vakiokävijät. Kohtaamisia ja luentoja odotetaan uuden lukuvuoden alkaessa. Kevään luentosarja Muistot näkyväksi on saanut jo aiemminkin keskustelevat ikäihmiset kertomaan omia tarinoitaan - tarinoita lapsuudesta, tarinoita kotikaupungista, tarinoita paikallisista ihmisistä. Osallistujat kantavat mukanaan pitkää historiaa ja mielenkiintoisia tarinoita.

Kevään luennot alkoivat ilosta. Marjaana Kössön johdolla ensimmäisellä luennolla päästiin pohtimaan mitkä asiat tuottavat iloa. Puheensorina täytti tilan, toisilleen entuudestaan tutut ja tuntemattomat kertoivat itselleen tärkeitä ja iloa tuottavia asioita. Ylivieskassa Marjaana oli liikkeellä 19.2., jossa hän törmäsi melkoiseen sattumaan. Seuraavassa on Marjaanan sanoin tarina mitä tapahtui luennolla:  "Olen vuosien ajan kerännyt luentojani varten kalevasta syntymäpäiväkirjoituksia yms juttuja. Niiden joukossa oli 93-vuotiaan Jaakko Savolan haastattelu. Hänen ennakkoluuloton ja periksiantamaton 'omakuntoutus' eli akupunktion opettelu ja päivittäinen liikunta puhuttelivat minua. Että korkeassa iässä ja vielä mies! Olen kertonut Jaakon tarinaa myös työikäisten luennoilla. Hän on ollut yksi niistä tervaskannoista, jota fanitan ja jota olen tarjonnut nykypolville esimerkiksi. Kerroin Jaakon tarinan myös Ikis-luennolla Ylivieskassa 19.2.14. Ilo ja yllätys oli suuri, kun tarinan jälkeen takarivistä nousee käsi. Annoin pyytäjälle puheenvuoron. Mies nousee penkistään seisomaan ja sanoo: Minä olen tuo Jaakko Savola. Kiitin häntä. ja kerroin, mitä olin hänen tarinallaan tehnyt. Luennolle osallistuneet innostuivat kyselemään Jaakolta hoitovinkkejä ja akupunktiosta olisi riittänyt varmasti juttua yömyöhään. Vaimo kuiskasi minulle, että kohta tulee täyteen 97 vuotta. Luennon päätyttyä otimme muistoksi kuvan. Arvaatte varmaan, että ihastus oli suuri, kun viikon päästä Kuusamon luennolla kerroin Ylivieskan tapahtumista! " Ilolla voimme todeta, että maailma osoittautuu välillä todella pieneksi.

Kuvat kirvoittavat osallistujat kertomaan tarinoita. TtM Elisa Nordström kertoo kuulijoille valokuvallisesta työskentelystä jokaisen arjessa. Paikallinen aktiivisuus ja innostus valokuvaukseen nousivat Kuusamossa vahvasti esille. Kuulijakunnassa oli mukana paljon kuvaamisen parissa olleita, esimerkiksi kahtena vuonna peräkkäin (2012 ja 2013)vuoden lehtikuvaajan palkinnon voittaneen Meeri Koutaniemen äiti. Kuvaaminen ei ole vain tyttären ammatti vaan koko perheen yhteinen harrastus. Paula Koutaniemi kertoi, että heidän perheessään jokaisella on erilaiset itselleen merkitykselliset mielenkiinnon kohteet kuvaamisessa. Osallistujista Taimi Pitkänen (o.s. Pätsi) on kuvannut ahkerasti kotikylänsä Penttilänvaaran ja naapurikylien elämää http://www.kirjastovirma.net/kuva-arkisto/kokoelmat/431?sivu=16.  Kuvamuistot mm. evakosta paluuajan kuvat hävitettyyn ja poltettuun Kuusamoon herättivät kuulijoissa kipeitäkin muistoja, jotka haluttiin jakaa muiden kanssa. Osallistujat kertoivat luennoitsijalle aktiivisten harrastajien perustamasta Facebook-ryhmästä Vanhaa Kuusamoa, johon on kerätty vanhoja Kuusamossa otettuja kuvia. Ryhmää luennolle osallistuneet pitävät kulttuurihistoriallisesti merkittävänä tekona. Sivuihin alkuun vastahakoisesti suhtautunutkin on hiljalleen myöntynyt vanhojen kuvien julkaisemiseen, koska kokemus niiden herättämästä keskustelusta ryhmässä ulkomaita myöten on lisännyt ymmärrystä kuvien jakamisen merkityksestä.

Teija Jokipii kertoi omalla luennollaan terapeuttisesta kirjoittamisesta, jossa tärkeintä ei ole muoto vaan sisältö. Teija kuvasi kirjoittamista tavaksi ajatella, tulla nähdyksi, tulla kuulluksi ja tulla rakastetuksi. Luento nostatti osallistujissa toiveen kirjoituskurssien järjestämisestä. Erityisesti elämänkertojen kirjoittaminen kiinnostaa ikäihmisiä joilla on monia tarinoita kerrottavana. Monet kokivat, että tärkeitä tarinoita mm. evakkoajalta jää kertomatta ja kirjaamatta.

Kulttuurineuvos Tuure Holopainen aloittaa ja päättää kevään viimeisen illan tarinalla. Luennoitsija päättää luentonsa sanoihin ”Minun maailmassani myös tämä luento on tarina, minun tarinani jonka olen kertonut teille. Toivon, että tämä tarina kirvoittaa teitä kertomaan omia tarinoita.” Luennon innostamana vanhat tarinat nousivatkin kuulijoiden lapsuudesta esiin.  Keskustelussa nousi esille miten suvun perinnettä siirrettiin tarinoiden mukana. Tarinat olivat tapoja viettää iltaa, kun ei vielä ollut sähköjä. Tarinat myös muuttavat muotoaan ajan saatossa. Pitkään suvussa kulkenut tarina saattaa olla ajan myötä vaikeasti tunnistettavissa ja siitä saattaa olla useita versioita, kun tarinan kertojia on matkan varrella useita.

Ikääntyvien yliopiston luennot ovat päättyneet tältä keväältä, mutta toivottavasti tapaamme syksyllä 2014 jolloin jatkamme samalla Muistot näkyviksi -teemalla. Ikääntyvien yliopiston luentoja järjestetään Oulussa, Raahessa, Ylivieskassa ja Kuusamossa. Mikäli kiinnostuit niin seuraa ilmoittelua kotisivuillamme http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/ikaantyvien_yliopisto_ja_senioritoiminta/.  Mukavaa kesää ”ikisläisiltä” ja tapaamisiin syksyllä!

Mielihyvää selälle

Selkäystävällinen pilatesharjoittelu

Kesäyliopiston Oulun toimipaikka järjesti Selkäystävällinen pilatesharjoittelu -koulutuksen 4.4.14. Koulutukseen osallistui 17 kuntoutusalan ammattilaista. Haastateltavana kurssin kouluttaja, THM, ft, pilatesohjaaja Annika Taulaniemi UKK-instituutista.

Mitä on selkäystävällinen pilatesharjoittelu?

- Selkäystävällistä harjoittelua voi olla muutakin kuin pilatesta.  Pilatestyyppisessä harjoittelussa tavoitteena on mm.

• pitää selkä stabiilina harjoittelun aikana ja käyttää hengitystä apuna tukemaan selän asentoa
• harjoitella myös pystyasennossa liikkeitä, joissa vältetään selän voimakasta pyöristämistä
• välttää selälle haitallista lanneselän alueen kiertoaharjoittaa kaikissa liikkeissä tietoisuutta omasta kehosta ja sen asennon hallinta
• huolehtia normaalista liikkuvuudesta vartalossa ja raajoissa.

Miten selkäystävällinen pilatesharjoittelu eroaa muusta pilatesharjoittelusta?

- Selkäystävällinen pilatesharjoittelu on sovellettua pilatesharjoitusta. Siinä huomioidaan, että harjoitteet eivät kuormita liikaa selän rakenteita, mutta samalla lihasten aktiivisuus on suuri. Harjoituksia tehdään myös pystyasennossa. Hengityksen antama tuki on tärkeää, sillä hengityksen aikaan saama vatsaontelon sisäinen paine tukee selkärankaa harjoittelun aikana.

Kenelle selkäystävällinen pilatesharjoittelu sopii?

- Harjoittelussa on huomioitava yksilön sekä fyysinen että psyykkinen puoli, sillä kaikki eivät jaksa keskittyä oman hengityksen tahdissa tehtyyn harjoitteluun. Jos ei pidä tämän tyyppisestä harjoittelusta, ei jaksa harjoitella. Harjoitteet eivät sovellu aivan akuutissa selkäkivussa, mutta ovat hyviä pahimman vaiheen mentyä ohi, vaikka kipua vielä vähän olisikin. Liikkeet on suunniteltu siten, että ne eivät kuormita liikaa kipeää kohtaa.  Jos selässä on esim. tapaturman tms. aiheuttamia muutoksia, on mietittävä erikseen, miten harjoittelua voidaan soveltaa.

Kuka voi ohjata pilatesharjoittelua?

- Suomessa pilatesharjoittelua saa ohjata kuka vain, sillä se ei ole nimikesuojattua toimintaa. Ohjaajalta tulisi kuitenkin edellyttää riittävää ihmisen anatomian ja fysiologian sekä terveyden ja sairauden tuntemusta.

Millaista on toimia kouluttajana tällaisella kurssilla?

- Olen tykännyt. Yleensä tulee motivoituneita ja eri näkökulmista asiaa tarkastelevia osallistujia. Homogeenisen ryhmän kanssa yhteinen kieli löytyy helpommin. Hyvin erilaisesta taustasta tuleva ryhmä on haasteellisempi kouluttajalle. Eri pilateskoulukunnat vaikuttavat siihen, miten selkäystävällinen pilatesharjoittelu otetaan vastaan. ” Follow evidence, not Gurus.”

Osallistujien kommentteja kurssista

Todella hyvä ja antoisa päivä. Tuttuakin asiaa ja mielenkiintoista uutta. Antia olisi tosin riittänyt toisellekin päivällä. Olisi ollut ihana, jos aikaa olisi ollut tehdä harjoituksia käytännössä enemmänkin, koska oivallus oman kokemuksen kautta on ainakin minulle antoisin.

Erittäin antoisa kurssin sisältö, hyvä perusrunko, hyvä kouluttaja!

Hyvä ja mielenkiintoinen kurssi. Käytännön harjoitukset tuovat mukavan lisän koulutuspäivään ettei ole pelkkää istumista ja kuuntelemista.

Kurssin vetäjä oli loistava ja koko kurssi oli erittäin hyvä. Olin tyytyväinen selkäystävällinen pilates -koulutukseen. Se oli erittäin monipuolinen.

Neuropsykiatrinen valmentaja tukee ongelmatilanteissa ja auttaa löytämään vahvuuksia

Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Kuusamon toimipaikka järjesti Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen / ADHD -valmentajakoulutuksen 20 op 8.10.2013–14.3.2014. Oulun toimipaikassa vastaava koulutus järjestettiin 14.3.–22.11.2013. Koulutuksen pääkouluttajana ja johtajana toimii VTM, sosiaalipsykologi, erikoissairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen valmentaja ja työnohjaaja, psykoterapeutti  Leena Mannström-Mäkelä. Kuusamossa koulutukseen osallistui 20 henkeä. Kaikki osallistuneet suorittivat koulutuksen hyväksytysti ja saivat 14.3.2014 pätevyyden käyttää neuropsykiatrinen valmentaja -nimikettä.

Ratkaisukeskeisyys on käytännön strategia, joka antaa välineitä toimia ongelmatilanteissa ja kehittämistyössä. Kyse ei ole omien ratkaisujen tarjoamisesta keskustelukumppanille, vaan keskustelukumppanin omien vahvuuksien, tavoitteiden ja näkökulmien hakemisesta.  Kaikki asiat eivät aina ole ratkaistavissa. Aina on kuitenkin löydettävissä tavoitteita, päämääriä sekä voimavaroja, joilla voi päästä hankaluuksista eteenpäin tai kestää niitä paremmin.

Koulutukseen osallistuneet saivat perustiedot neuropsykiatrisista häiriöistä ADHD:sta, autisminkirjon oireyhtymistä ja Tourettesta. Toisille koulutuksen sisältö oli jo entuudestaan tuttua ja toisille koulutuksessa oli paljon uutta. Lähtötasosta huolimatta koulutuksen koettiin antaneen paljon uutta omaan arjen työhön. 

”Koulutus on avannut ammatillisesti ihan uuden maailman. Koulutuksen aikana olen hypännyt syvälle, mutta en alas vaan ylös. Kiinnostus tematiikkaan on kasvanut.”

Koulutuksesta sai monipuolisen tietopaketin, joka sisälsi konkreettisia keinoja ja välineitä käytännön haastaviin työtilanteisiin. Opetuksen rakenne oli osallistujien mielestä hyvin mietitty. Opinnot koostuvat viidestä lähiopetusjaksosta ja niiden välillä tehtävistä itsenäisistä tehtävistä kuten kirjareflektioista ja ryhmätehtävistä. Koulutukseen sisältyvä kirjallisuus tuki oppimista.

”Kokonaisuus hyvin koottu.”
”Asiat sitoivat hyvin toisiaan.”
”Välitehtävät ovat pitäneet rattaat pyörimässä, eikä ole asiat unohtuneet.”
”Kirjareflektio sai ajattelemaan enemmän ja toi selkeyttä prosessiin.”

Tunnolliset opiskelijat työssään

Koulutukseen sisältyneet asiantuntijaluennoitsijat ja kokemusasiantuntija täydensivät oppimista.

”Opin eniten caseista ja vierailijoista.””Havainnollistavat case-esimerkit ovat avanneet paljon.”

Osallistujien kokemukset kirjallisten tehtävien määrästä poikkesivat jonkin verran toisistaan. Kun toinen olisi tehnyt kirjallisia tehtäviä enemmänkin, niin toisella ei olisi arjen työn rinnalla ollut mahdollisuutta tehdä enempää tehtäviä. Olemme oppijoina erilaisia. Toinen oppii kuuntelemalla ja toinen kirjoittamalla, toinen haluaa osallistua keskusteluun ja toinen olla tarkkailijan asemassa.

”Tehtäviä kaivannut lisää, koska ei välttämättä ryhmässä tuo esille asioita joita kirjallisesti olisi ehkä tuonut enemmän.”

Opetuksen tahti ja opettajan tapa opettaa saivat kiitosta. Opettajan omaa ruohonjuuritason kokemusta pidettiin vahvuutena, joka toi opetukseen ihan oman sävyn.

”Luentotyyli on ollut aikuisille sopiva. Kun opettaja on syyllistynyt tekemään samoja asioita, niin siitä tulee tietynlainen soundi opetukseen.”
”Sopiva tahti, toistot koulutuksessa ovat auttaneet sisäistämään.”
”Opettajalla hyvä opetustyyli –myönteisyys ja sallivuus.”
”Opettaja ollut erittäin innostava, mikä on vaikuttanut positiivisesti omaan oppimiseen.”

Puolen vuoden aikana kertyi mapillinen materiaalia, joihin palata tarvittaessa.

Koulutus syvensi osallistujien ohjaus- ja valmentamisen taitoja ratkaisukeskeisen lähestymistavan viitekehyksessä. Saamillaan perustiedoilla valmistuneet voivat toimia voimaannuttavan työskentelyn menetelmin erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Koulutus on vahvistanut ammatillista osaamista ja antanut varmuutta toimia neuropsykiatristen valmennettavien kanssa. Valtaosa opiskelijoista pystyi hyödyntämään oppimaansa heti arjen työssään.

”Opintojen yhdistyminen omaan työhön tukenut oppimista.””Yllätti positiivisesti sisällöllään. Se mitä on nähty, koettu ja kuultu on pystytty viemään työhön.””Sai hyvän työkalupakin työhön. Tulen hyödyntämään ja mielenkiinto aiheeseen jäi edelleen.””Asiakasnäkökulmasta tehtävät on pystytty siirtämään suoraan sinne. Asiakkaatkin ovat pystyneet ajattelemaan oman elämänkatsomuksensa kautta eikä vammansa kautta.”

Koulutuksesta sai lisäksi menetelmiä toimia voimavaroja sekä yhteistyötä tukevalla tavalla myös moniammatillisissa tiimeissä sekä verkostoissa. Moniammatillisuutta pääsi harjoittelemaan jo koulutuksen aikana, koska osallistujajoukko oli hyvin moniammatillinen. Koko ryhmä koki lopulta moniammatillisuuden voimavaraksi, vaikka alkuun moni mietti että oman ammattialan ryhmä palvelisi oppimista paremmin.

”Ryhmäosioita alkuun kritisoin, kun ammattialat olivat niin erilaisia. Mutta loppuvaiheessa huomannut sen rikastuttavan vaikutuksen.””Moniammatillisuus ollut tärkeää. Hienoa olla näin laaja-alaisessa ryhmässä mukana.””Vertaisryhmätyöskentely tuonut paljon. Ihmettelee eri tavalla maailmaa kuin ennen koulutusta.””Yhdessä oppiminen tärkeää ja muilta ryhmäläisiltä sai paljon.” ”Hyvä että kaikki osallistujat eivät ole samalta kentältä.”

Ryhmätöillä oli merkittävä rooli koulutuksessa

Ammatillisen osaamisen lisäksi koulutus on ollut osallistujille henkilökohtaisesti merkittävä ja se on saanut pohtimaan ratkaisukeskeisyyttä välineenä myös omassa työyhteisössä.

”Tosi yllättynyt mitä ratkaisukeskeisyys ja elementit ovat tuoneet, voimaannuttaneet ja lisänneet jaksamista omassa työssä.”
”Itselle henkisen kasvun työpaketti.”
”Työpaikatkin pitää kuntouttaa eikä vain asiakkaita.”









Innostunut ja aktiivinen ryhmä teki lähtemättömän vaikutuksen kouluttajaan: ”Ryhmä oli innostunut ja aktiivinen. Työt tehtiin tunnollisesti ja kaikki lähtivät reippaasti kokeilemaan ja tekemään. Tasapainoista ryhmää hän kuvasi joukkosieluksi, joka aloitti yhtä aikaa oli kyse sitten työskentelystä tai  ruokailuun lähtemisestä. Kukaan ei ottanut johtajan roolia vaan yhdessä tekeminen oli tapa toimia koulutuksen aikana. Ryhmässä jokainen on saanut olla oma itsensä, jolla on merkittävä rooli koulutuksessa. Jokainen oppii paremmin, kun on rento oma itsensä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, jossain taas tavataan!”